Estevalmennus 24.02.2015, valmentajana Inna

Raahasin maneesin pohjalle muutaman puomin samalla, kun Silja käveli ratsastajansa kanssa uraa pitkin pitkillä ohjilla. Aloittaisimme tänään puomeilla, mutta loppuvalmennuksesta ratsukko pääsisi hyppäämään hieman suurempaa yksittäistä estettä. Ei siis mitään kovin vaativaa. Käskin tulemaan puomit ensin käynnissä. Heti alkuun Siljalla sai ratsastaa reilusti eteenpäin, koska sen kaviot kolahtelivat raidallisiin puomeihin. Neuvoin siis tulemaan puomeja kohti ravissa ja siirtämään käyntiin juuri ennen. Pian Silja sai ratsastajansa kanssa tulla puomit ravissa ja laukassa sekä kevyessä istunnassa. Korjailin hieman ratsastajan asentoa, mutta muuten ratsukko ylitti puomit hyvin kaikissa askellajeissa. Kannoin paikalle parit tolpat ja nostin viimeisen puomin esteeksi, jonka korkeus oli suurin piirtein 50 cm. Ratsukko sai tulla esteen ensimmäisellä kerralla ravissa. Silja ravasi ensimmäisten puomien ylitse laiskahkosti ja pudotti esteen puomin. Kävin nostamassa puomin ja kehotin ratsastajaa antamaan enemmän pohkeita ennen hyppyä. Toisella yritämällä Silja näytti siltä, että kieltäisi, joten karjaisin kunnolla ja kyllä mustansabino tamma hyppäsi esteen ylitse, ratsastaja kylläkin horjahti hieman. Pyysin ratsastajaa nostamaan laukan ja tulemaan matalan esteen laukassa. Ohjeistin ratsastajaa heti laittamaan tammaan lisää vauhtia laukkaamalla toinen pitkä sivu kevyessä istunnassa ja antamalla tamman mennä lujaa. Pikkuhiljaa Silja heräsi tähän päivään, joten nostin estettä kymmenen senttiä kerrallaan ja vähensin puomeja esteen edestä. Viimeisillä hypyillä esteiden korkeus oli jo metrin luokkaa, jonka Silja ylitti hieman tahmeasti ja jalan osuessa puomiin. Annoin ratsastajalle luvan tulla vielä kerran esteen, jonka jälkeen he saisivat tehdä itsenäisesti loppuverryttelyn.

Kouluvalmennus 24.02.2015, valmentajana Inna

Tuukka ravaili jo alkuverryttelyä ratsastajansa kanssa, kun keikuin korkealla penkillä katselemassa heidän menoaan. Olihan tuo punarautias suokkiori todella kaunis, mutta vielä hyvin raakile. Ohjeistin ratsastajaa ottamaan enemmän ulkoa ympyröillä ja ratsastamaan kulmat huolellisemmin. Oikea kierros näytti Tuukalle olevan hieman vaikeampi, joten käskin ratsastajaa pitämään siinä suunnassa ulkoavut tarkkoina ja olemaan tarkkana kulmissa ratsastaessa, ettei ori mene vain suorana niiden lävitse. Valmennusta aloitimme tekemällä ensin siirtymisiä uralla käynnistä raviin ja ravista käyntiin. Tuukka siirtyi hyvin, vaikka ratsastaja saikin olla tarkkana, että myös takajalat lähtivät matkaan mukaan. Siirtymisten sujuessa ohjeistin tekemään toiseen päähän raviympyrän, tulemaan kokorataleikkaan ja toisessa päässä pohkeenväistö pituushalkaisijalta pitkälle sivulle ja niin edelleen. Ratsastaja oli hyvin hermolla Tuukan metkuista ja yrittämisistä luistaa tehtävänannosta. Nuoren ikänsä puolesta ori teki väistön yllättävän hyvin, vaikka vaati aluksi suurempia apuja, jotta askel menisi ristiin. Pian annoin ratsastajalle luvan tehdä pääty-ympyrän laukassa. Tuukka nosti lennokkaan laukkansa, joka vaati lyhentämistä. Pieni innokkuuden takainen pukkikin orilta pääsi ilmoille, jonka seurauksena ori hieman kompuroi. Ratsastaja onneksi kokosi hevosen nopeasti takaisin ja meno jatkui samaan malliin. Väistöt sujuivat pian hyvin, joten pyysin Tuukan ratsastajineen tekemään kahdeksikkoa ravissa. Tuukan oppiessa reitin, pyysin ratsastajaa tekemää puolet päädyn ympyrästä laukassa, niin että laukka vaihtui ravin kautta ympyrän vaihtuessa. Ori oli innoissaan laukkatehtävästä ja energiaa tuntui pursuavan heräämisen jälkeen, jolloin ratsastaja sai tehdä kunnolla töitä saadakseen nuorikon ensin raviin ja nostamaan siitä vielä oikean laukan. Tehtävän sujuessa annoin luvan jatkaa kevyessä ravissa ja siirtelemään omaan tahtiin käyntiin.

Kouluvalmennus 26.03.2014, valmentajana Meiju K.

Pitkän valmennustaukoni pääsi katkaisemaan komeaakin komeampi Venjami. Olin saapunut pitämään Venjamille ja Lamialle valmennuksen kouluratsastuksessa, tarkoituksena saada tasapainoinen ja hyvin liikkuva hevonen. Höseltävä ori, joka ei olisi millään halunnut tehdä mitä tältä pyydettiin, vaatikin hieman väsyttämistä ennen kuin tämä saatiin oikeasti kuuliaiseksi. Lähetinkin parin heti alkuun kolmikaariselle kiemurauralle, joka toimikin meidän pääasiallisena ratana koko valmennuksen ajan. Pysähdyksillä, sekä tahdinvaihdoksilla saimme orin kuuliaisemmaksi ja pian ratsukko suorittikin kiemurauraa mallikkaasti, vaihtaen asetusta siististi, samalla kun ori taipui ja myötäsi, rentoutuen pikku hiljaa.

Ratsastajalle jouduin muistuttelemaan ulko-ohjan tuntumasta, mutta kun Lamia alkoi sisäistämään ohjeeni, siirryimme kahdeksikolle tekemään laukkaharjoituksia. Oria tarvitsi alkuun hieman toppuutella, varsinkin kun laukanvaihtoja tehtiin käynnin kautta, tämän alkaessa hötkyilemään ja ennakoimaan, mutta muutaman kerran kävelemään jouduttuaan tämä alkoi kuunnella ratsastajansa pyyntöjä jälleen. Lamiaa jouduin muistuttelemaan orin tukemisesta kaarteissa, pitäen sisäpohkeen lähellä ja muistaen jälleen kerran sen ulko-ohjan. Kun saimme orin jälleen rauhoittumaan, ohjasin kaksikon tekemään vielä vastalaukkaa kiemurauralla, jotta Lamia joutuisi todellakin tukemaan ja pitämään ratsunsa skarppina. Venjami oli oikein polleana saatuaan kiitosta hyvästä suorituksesta ja totesinkin, että siihen oli erittäin hyvä lopettaa.

Kouluvalmennus 23.03.2014, valmentajana Florencia

Lamia ravasi suurella kahdeksikolla mukavan kevyen näköisen suomenhevosorinsa kanssa. Jätkä vaikutti kuuntelevan Lamian pienemmätkin avut hyvin kuuliaisesti ja toimi muutenkin herkän näköisesti. Aloitimme valmennuksen kahdeksikolla, jonka keskikohdalla tuli ottaa muutaman askeleen verran pohkeenväistöä vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle. Jätkä kuunteli Lamiaa todella moitteettomasti ja liikkui kauniissa peräänannossa väistäen kerta toisensa jälkeen hienosti, joten emme jääneet hiomaan samaa tehtävää enää tuon enempää.

Siirryimme työskentelemään suoralle uralle, jossa otettiin pätkiä sulkutaivutusta. Tässä muistutin Lamiaa hyvistä ulko-avuista ja saimmekin niillä Jätkän esittämään aiempaakin onnistuneempaa avoa oikein mallikkaasti ja lähes täydellisesti runkoaan käyttäen ! Kehuin ratsukkoa ja pyysin siirtymään laukkaan. Laukassa teemana olivat tänään laukanvaihdot keskihalkaisijalla. Ensin Jätkä ei selvästikään handlannut ideaa, mutta muutmaan toiston jälkeen saimme orilta täsmällisiä vaihtoja aina ratsastajan avuista lähtien. Pyysin Lamiaa kehumaan Jätkää ja siirryimme takaisin työskentelemään ravissa, jossa otettiin viellä hieman matalamassa muodossa työskentelemällä paljon siirtymiä, jotka toimivatkin loppupeleissä orin kanssa todella täsmällisesti. Taisimme kaikki olla onnistuneeseen valmennukseen todella tyytyväisiä, joten loppuun käveltiin viellä pitkät loppukäynnit.

Kouluvalmennus 12.03.2014, valmentajana Ros.

Vapaan lämmittelyn jälkeen aloitimma valmennuksen kevyellä notkistelulla. Muutama takaosakäännös ja käyntipohkeenväistö. Jätkä oli vähän nihkeän oloinen, mutta alistui kohtaloonsa ratsastajan sinnikkyyden vuoksi. Tämän harjoitteen jälkeen otimme pientä tehtävärataa. Lyhyillä sivuilla pohkeenväistö ravissa, pitkän sivun alussa pysähdys, muutama peruutusaskel ja peruutuksesta suora siirtyminen raviin. Jätkä koitti vähän kiemurrella peruutuksissa ja pari kertaa meni pysähtyminen käynnin kautta ja siirtyminen meinasi joskus lähteä peräti laukassa. Ratsastaja sai kuitenkin orin hienosti takaisin kuulolle ja seuraava kerta meni jo vallan mainiosti!

Seuraavaksi päästiin ilmeisesti Jätkän lempiosioon - Laukkaamaan! Otimme suurta kahdeksikkoa, josta toinen puolisko normilaukassa ja toinen ilman vaihtoa vastalaukassa. Hieman tässä näkyi orin selvä heikko puoli, sillä kun vaihdoimme suuntaa niin vastalaukka tuntui takkuavan huomattavasti enemmän ja oria sai ajaa eteenpäin kovemmin. Siirryimme seuraavaan harjoitukseen, jossa kahdeksikko jatkui, mutta keskellä tulikin muutaman käyntiaskeleen kautta laukanvaihto. Ensin otettiin tavallisessa harjoituslaukassa ja vielä viimeiseksi molemmat puolet vastalaukassa. Tällä kertaa sekin sujui huomattavasti paremmin, sillä ori vaikutti notkistuneen kummallekin puolelle tasaisemmin.

Päästin viimein ratsukon vetämään loppuravit ja tämän jälkeen happea loppukäynneillä pitkin ohjin. Hionnut ori päristeli niin, että maneesi kaikui ja annoin vielä viimeiset vinkit kotiopettelua varten.

Valjakkoajovalmennus 08.04.2014, valmentajana merikissa

Aloitimme valmennuksen alkuverryttelyllä ilman kärryjä, ohjasajaen. Hellu oli pirteällä ja erittäin diivamaisella tuulella. Hänhän ei olisi millään halunnut kävellä eteenpäin, saatikka totella muitakaan apuja. Keskityimme kävelytreeniin, mahdollisimman paljon kaarevia uria jotta saimme Hellun taipumaan ja venymään. Tamma alkoi taipumaan muotoon nätisti jo heti taluttajan ottaessa kunnollisen ohjastuntumaan. Jumpattuamme ohjasajaen pyysin taluttajaa ohjaamaan tamman kentän keskelle minun hakiessa kärryt.

Kärryt perään saadessaan Hellu reipastui entistä enemmän ja ajaja saikin tehdä töitä pitääkseen tamman paikoillaan. Kun kärryt oli saatu perään pyysin valjakon nostamaan ravin ja tekemään pääty-ympyrän molempiin päihin. Toin kentälle viisi ns. tötteröä joita pujottelimme lopputunnista. Hellu oli koko valmennuksen ajan erittäin pirteä ja tammamaisella luonteellan aiheutta ajajalleen harmaita hiuksia. Pujottelu sujui valjakolta hyvin ja tamma oli itsekkin tarkka väistöissään. Ääniapuja saisi tammalla käyttää reilummin, varsinkin jos tarvii hidastaa. Tämä korvaisi vähän suussa roikkumista.

Kouluvalmennus 21.03.2014, valmentajana Ros.

Tamman menoa kentällä oli ilo katsella. Harvoin näkee jo heti lämmittelyssä niin pehmeästi ja joustavasti kulkevaa suomenhevosta. Tamma painui nöyrästi kuolaintuelle ja otti takasillaan hienosti alleen.

Alkuun otimme ympyrän, jossa oli tarkoitus käynnissä saada ensin takaosaa hieman ulos väistöön. Tämä sujui kerrassaa mainiosti ja sen jälkeen oli vuorossa siirtää takaosa ympyrän sisäkehälle päin. Tämä takkusi alkuun hieman, mutta pian Hellu sai rytmistä kiinni. Näiden harjoitteiden jälkeen siirryttiin raviin ja otettiin keskihalkaisijalla ensin koottu ravi, jossa alkuun meinasi askel olla aavistuksen liian pitkä. Lisätty ravi taas oli kuin oppikirjoissa. Lopuksi otimme saman vielä laukassa, jossa lisätty laukka näytti olevan jo lähes liiankin lennokasta. Laukkaharjoitteet otimme vielä toiseenkin suuntaan, että saatiin hevoselle molemmin puolin töitä.

Loppuun otimme vielä pohkeenväistöä ensin käynnissä ja sitten ravissa. Nämä eivät tuottaneet taitavalle tammalle päänvaivaa. Tämän jälkeen vielä harjoite, jossa pitkän sivun päässä takaosankäännös, käynnissä takaisin keskelle sivua, pysähdys ja peruutus ja taas sama uudelleen uran päässä. Kolmannella kerralla kun en vieläkään keksinyt moitittavaa ratsukon työskentelyysä niin päästin heidät jäähdyttelemään vapaasti.

Estevalmennus 05.03.2014, valmentajana Linnea L.

Ruskeatukkainen nainen vetää takistaan vetoketjuaan ylemmäs ja puristaa sormiaan tiukemmin nyrkkiin lapastensa sisällä. Suomen talvet olivat aina vilpoisia, vaikka nyt ei ollut edes viitä miinus astetta mittarissa. Silti Linnea oli tyytyväinen päästessään taas hevosten pariin, vaikka nyt kyse oli ihan eri asiasta kuin omien hevosten kanssa valmentautumisesta. Nyt päästiin valmentamaan toista ja näyttämään omia valmentajan lahjojaan. Olihan naisella jo jonkinmoista omaa kisauraa takanaan estepuolella, mutta silti uuteen paikkaan meno sai perhoset lentelemään kevyesti vatsassa.

Linnea kävelee suoraan maneesiin, jonka löysi yllättävän helposti tuntemattomasta paikasta huolimatta: ja olihan niitä avuliaita kaksijalkaisia, jotka hieman, ihan hieman neuvoivat tietä. Brunette alkaa kasaamaan jo suunnittelemaansa pientä esterataa valmiiksi ja pian itse valmennettava saapuu uljaana paikalle. Linnea heilauttaa kättään tervehdykseksi ja neuvoo hieman mitä alkuverryttelyssä kannattaa tehdä ja miksi siihen kannattaa erityisen hyvin panostaa.

Radan valmistuttua: oikeastaan hyvin pienen radan valmistuttua, koska kolmea estettä ei nyt ihan kokonaiseksi radaksi voisi sanoa niin nainen pyytää Lamiaa ja kaunista suomenratsuaan tulemaan kahden esteen linja verryttelyhyppyinä. Nyt esteet olivat erittäin matalia ja tarkoituskin oli vain saada tamma lämpenemään enemmän varsinaista "koitosta" varten ja hakea hieman tuntumaa, että miten alla oleva hevonen tänään meni.

Riiaksi kutsuttu tammaneiti näytti pitävän pienistäkin hypistä ja se pärskähteli tyytyväisenä. Sen hypyt olivat hyvin ilmavan oloisia ja Linneaakin oli naurattanut se suunnaton ilmavara, minkä Karma-Ria jätti allensa täällä tänään. Ainakin kapasiteettia ja intoa riitti yllinkyllin.

Seuraavaksi valmentaja nostaa kaikki esteet jo korkeammiksi, toki välissä hypättiin hieman matalempia, mutta kuitenkin. Nyt piti hypätä ensin se kahden esteen linja pidemmältä sivulta ja kääntää sitten päädyn kautta tiukasti oikealle ja hypätä viimeinen okseri. Tarkoitus oli saada tempo pysymään tasaisena ja saada tiukemmallekin kurville hyvä tie. Aika perusjuttua Linnean mielestä, mutta ikinä hieman iisimpi treeni ei ollut pahitteeksi.

Linnea nojaa estetolppaan seuratessaan ratsukon etenemistä esteeltä esteelle, joka oli suoraan kuin kirjasta. Välillä valmentaja joutui neuvomaan ratsastajaa pitämään pohkeet lähellä, jos Riia meinasi hieman kyttäillä korkeampaa estettä tai viedä tamma hetkeksi ympyrälle, jos se meinasi karkailla pohkeen välistä liian pitkäksi. Hypyt olivat hienoja ja ilmavia, kuten jo alussa nähtiin, ja koko valmennuksen aikana Linnea joutui korjaamaan vain pieniä virheitä, jotka korjaantuivat hyvin helposti. Nainenkin vain hymyili ja katseli uteliaana taitavaa, mutta nuorta suomenhevosta, jolla pääsisi vielä pitkälle. Ainakin valmennus sujui erittäin positiivisin mielin, niin ratsastajan, ratsun ja valmentajan kannalta.

Loppuverryttelyjen jälkeen kun Linnea oli kärrännyt esteetkin jo pois, niin jotenkin Lamia sai hänet mukaansa katsomaan Riian viimesintä varsaa, joka varmasti kiinnosti brunettea. Olihan sen emäkin loistanut valmennuksessa...

Kouluvalmennus 03.03.2014, valmentajana Inna

Riia oli tänään rauhallinen ja kuunteli ratsastajaansa hyvin. Ratsastaja tunsi selvästi allaan työskentelevän hevosen ja siksi valmennus oli helppo myös valmentajalle. Aluksi ratsukko otti hieman ravia pääty-ympyröllä, jossa pyrittiin korjaamaan ne pienetkin virheet pois ja saamaan Riia kulkemaan hienosti peräänannossa. Ympyrällä ratsukko sai siirtää hieman takaosaa ulos ympyrältä väistön elein. Tämän sujuessa jo nopeasti, siirryimme keskiympyrälle, jossa otimme hieman lisäyksiä. Riia pidensi mukavasti askeliaan ensin ravissa ja sitten myös tasaisessa laukassa. Hieman laukassa ratsastaja sai avittaa tammaa eteenpäin avuilla.

Ratsukko vaihtoi suuntaa ja suoritti samat lisäykset toiseen suuntaa, tällä kertaa mukaan otettiin myös askelten lyhennyksiä. Ne sujuivatkin hienosti erityisesti laukassa. Seuraavaksi siirryimme työskentelemään kolmikaariselle, jossa tarkoituksena oli heti ensimmäisen kolmikaarisen jälkeen mennä vastakkainen kolmikaarinen. Aluksi tämä tehtiin pelkästään ravissa. Riia oikoi hieman keskimmäisellä kaarella, mutta kehotin ratsastajaa vain antamaan selkeämmät ohjeet. Sen jälkeen lisäsimme keskimmäiset kaaret laukassa. Riia nosti helposti laukan ja laukkasi tahdikkaasti muodossa kaaren. Kehotin taputtamaan tammaa kaulalle. Muutaman kerran jälkeen otimme aina yhden kolmikaarisen kokonaan samassa laukassa, jolloin keskimmäinen oli vastalaukkaa. Riia piti hienosti laukan yllä vaihtamatta sitä ja taipuikin hienosti menosuuntaan. Otimme vielä lopuksi hieman laukanvaihdoksia käynnin kautta. Ratsastaja siirsi erittäin nätisti Riian laukasta aina suoraan käyntiin ja vain parin askeleen päästä Riia nostikin jo uuden laukan. Hienoa yhteistyötä ratsukolta koko valmennuksen läpi!

Kouluvalmennus 03.02.2014, valmentajana Amanda

Istuskelin maneesin katsomossa katsellessani Lamian ja hänen suomenhevosensa Riian lämmittelyjä. Ongelmia ei näyttänyt olevan, ja minua ihan hymyilytti se kuinka selvästi näki Riian yrittävän täysillä. Tarkoituksenani oli pitää ratsukolle lempeä kouluvalkka, eli ei mitään hirvittävää hikijumppaa. Ensin käskin ratsukon tekemään pysähdyksiä käynnistä: yksi lyhyelle ja kaksi pitkälle sivulle. Pysähtyessään Riia olisi mieluusti ottanut muutaman askeleen taaksepäin, mutta hyvin Lamia korjasi tilanteen nopealla myötäyksellä. Käynnistä pysähtyminen oli ratsukolle helppo nakki lukuun ottamatta peruutusaskelia, joita ei kuitenkaan viimeisissä pysähdyksissä tullut kertaakaan. Seuraavana vuorossa olevat pysähtymiset suoraan ravista olivatkin jo hieman hankalempia. Riia olisi mieluusti laskenut vauhtinsa ensin käyntiin ja pysähtynyt vasta sitten, joten painotin Lamialle, että valmistelisi pysähdystä jo hyvissä ajoin tuntuvilla puolipidätteillä ja hidastaisi ravia. Ravin ollessa Lamian hanskassa, eikä Riian, oli tammankin helpompi pysähtyä suoraan hidastamatta ensin itse.

Pysähdysten sujuessa, vaihdoimme tehtävää, joka oli kolmikaarinen kiemuraura. Tässä tehtävässä oli taas tarkoitus saada Riiaa kuulolle ja reagoimaan nopeasti sille annettuihin apuihin. Kiemurauran kaarteissa Lamia sai ottaa tamman liikettä hieman takaisin ja pitkillä sivuilla taas lisätä tempoa. Pientä protestointia tuli Riialta, kun piti muka hidastaa... Kovempaa olisi pitänyt mennä! Suorat pätkät menivät todella hyvin, vaikka Lamialla oli töitä pitää vauhti sopivana. Teimme vielä samaa kolmikaarista kiemurauraa molempiin suuntiin, mutta tällä kertaa kaarteet mentiin harjoitusravissa ja suorat laukaten. Laukkatehtävät näyttivät olevan Riian mieleen, nimittäin yksi pieni pukinpoikanenkin ilmestyi kuin tyhjästä Lamian nostaessa laukkaa. Yllättävän hyvin Riia kuitenkin taipui kaarteisiin, vaikkakin edellinen suora olisi mennt hieman villeissä merkeissä. Lopuksi vielä muutama siirtyminen käynnistä raviin ja toisinpäin, kunnes kehuin ratsukon hyvää työskentelyä.

Kouluvalmennus 10.01.2015, valmentajana Inna A

Katsoin hopeanmustaa ihanuutta, joka teki Lamian kanssa alkuverryttelyä ravissa kahdeksikkokuviolla. Miro ravasi reippaasti eteenpäin ja Lamia sai enemminkin tehdä pidätteitä kuin patistella kaunista oriaan eteenpäin. Ravin näyttäessä hyvältä, pyysin heidät keskiympyrälle. Selitin Lamialle, että seuraavaksi tehtäisiin 1/4 osa ympyrästä ravissa, toinen neljäsosa laukkaa ja kolmas käyntiä sekä neljäs tehtäisiin pohkeenväistön omaisesti. Miro kuunteli ratsastajaansa hyvin, kun siirtyi kauniisti käynnistä raviin ja ravista pyörivään laukkaan. Kehotin Lamiaa pitämään painon koko ajan ulkojalalla, ettei ori oikoisi turhia. Aluksi väistöosuudessa oli ongelmia molemmilla sisäistää tehtävä, mutta pian väistöosuus sujui hyvin. Miro teki Lamian kanssa todella kauniita siirtymisiä suoraan laukasta käyntiin. Molemmat suunnat kierrettyään, pyysin ratsukon takaisin uralle harjoitusravissa. Pyysin Lamiaa nostamaan jalustimet kaulalle ja tekemään uralla siirtymisiä. Miro alkoi jo hakeutua hienosti muotoon ja takajalat seurasivat hyvin perässä, kun Lamia teki itsenäisiä siirtymisiä käynnissä, ravissa ja laukassa. Kehaisin ratsukkoa, mutta Lamiaa käskin laskemaan käsiä hieman alemmas.

Seuraavaksi pyysin ratsukon kolmikaariselle aluksi vain ravissa. Miro tipui oikein kauniisti kaarissa, joissa käskin Lamiaa kuitenkin olemaan tarkka reitistä, jotta jokaisesta kaaresta tulisi yhtä paksu. Pian keskimmäinen kaari tehtiin laukassa, josta taisi Miro hieman innostua, koska päästi ilmoille pienen ilopukin. Sunnan vaihdosten jälkeen ohjeistin Lamiaa tekemään keskimmäisen kaaren laukassa, jatkaen viimeisen kaaren vielä vastalaukassa. Ihan ensimmäinen yritys sujui hyvin ja käskin Lamiaa taivuttamaan nokkaa enemmän menosuuntaan. Toisella kerralla Miro ei tuntunut olevan tyytyväinen väärään laukkaan ja päätti tehdä itsenäisen laukanvaihdon. Oli vaihto tahallinen tai vahinko, oli se oikein siisti, vaikka sitä ei tällä kertaa edes haettu. Toistojen ja suunnanvaihdosten jälkeen oli ratsukolle noussut jo hiki pintaan ja annoin heille luvan tehdä loppuverryttelyn.

Kouluvalmennus 02.04.2014, valmentajana Amanda

Tänään olin taas kerran valmentamassa Lamiaa, mutta tällä kertaa naisen alla oli minulle täysin uusi tuttavuus, Unski. Olin ihaillut oria moneen kertaan kun olin Ryövärissä käynyt, ja enhän minä malttanut pysyä paikallaan kun pääsin lempihepoani valmentamaan. Tarkoituksenani oli käydä ratsukon kanssa läpi vastalaukkaa sekä takaosakäännöstä. Kun hevonen oli lämmitelty, ja minä olin saanut antaa sille taputukset, oli aika aloittaa. Lamia sai aluksi vain keskittyä Unskin laukkaan, josta halusin rytmikkään, puhtaan ja rennon. Kehotin ratsukkoa tekemään pääty-ympyröitä ja taivuttelemaan oria niissä sekä sisään että ulos. Unski oli varsin villillä tuulella ja jyräsi mielellään pari ympyrää lapa edellä, mutta onneksemme se antoi pian periksi ja kuunteli Lamiaa useammin. Ohjeistin ratsukkoa vaihtamaan suuntaa aina lävistäjällä ja jatkamaan vastalaukassa. Aluksi oli siis tarkoitus vain ratsastaa vastalaukkaa uralla. Unski oli erittäin halukas vaihtamaan laukkaa aina suunnan vaihduttua, mutta Lamian terästäydyttyä apujen selkeässä käytössä, ei orikaan enää vaihtanut laukkaa niin useasti. Kun hevonen alkoi tajuta, että tässä laukattaisiin nyt "väärinpäin", kehotin Lamiaa hiljalleen tekemään taivutusta sisälle. Ori oli erittäin hyvin kuulolla ja tasapainoinen kantaessaan itse itseään. Meno näytti sen verran hyvältä, että Lamia sai taivuttaa yhä enemmän sisälle ja tehdä pääty-ympyröitä vastalaukassa vastataivutuksen kera. Kun olin saanut ratsukosta puristettua mallikkaat vastalaukat niin suoralla kuin ympyrälläkin, päätin antaa heidän hetken kävellä pitkin ohjin.

Välikäyntien jälkeen oli tarkoitus ottaa muutamat takaosakäännökset. Ori oli keksinyt, että yksi maneesin kulmista oli kamalan pelottava eikä sitä pitänyt lähestyä laisinkaan. Lamia sai hetken siis taistella Unskin kanssa, että se uskalsi ohittaa kulman edes kahta metriä kauempaa. Kun tämä episodi oli ohi, käskin ratsukkoa tekemään muutamia käännöksiä uran sisäpuolella. Unski oli hieman vastahakoinen tätä tehtävää kohtaan eikä olisi millään halunnut kääntyä. Ongelmana oli, että eteenpäinpyrkimystä ei löytynyt riittävästi. Lamia myös jäi hieman ohjaan kiinni, jolloin liike muuttui aivan liian matelevaksi. Kun nainen sai itsensä irti ohjasta ja muutamalla käynti-ravi-siirtymisellä Unskin vauhtiin, meni käännöksetkin paljon paremmin. Tosin ratsukko saisi tehdä vielä napakamman käännöksen, jottei Unski venähtäisi rungostaan liian pitkäksi. Pitkäjänteisen harjoittelun myötä ratsukko saa varmasti myös takaosakäännöksen toimimaan hyvin. Vaikka päätin lopettaa valmennuksen tähän, en malttanut lähteä maneesista yhtään mihinkään. Jäin katsomoon tölläämään kieli pitkänä upeaa punaruunikkoa, joka ravaili uralla kaulaansa hieman laskien ja venytellen Lamian pidentäessä ohjaa.

He A Kouluvalmennus 04.02.2014, valmentajana Scarlett L.

Tänään pidinkin kunnon koulurääkki treenin Lamialle ja hänen kauniin väriselle neitokaiselleen Ninnille. Molemmat olivat alusta alkaen vaikuttaneet erittäin positiivisilta ja innoikkailta oppijoilta, joten minua ei edes mietityttänyt uskaltaisinko nostaa tänään edes hieman tasoa. Alkulämmittelyt ratsukko sai tehdä omaan tapaansa ihan rauhassa, sillä mitä minäkin nyt olin maininnut että alkulämmittely oli aina hyvin tärkeä osuus, jotta tehtävien teko onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Tänään tehtävänä oli kolmikaarinen kiemuraura. Itse se vaikuttaisi monen silmään varsin yksinkertaiselta, mutta entä kun siihen lisäsi vastalaukat, siirtymiset ja samalla hallitut askellajit.

Alkuun pyysin Lamiaa tulemaan Ninnillä tämän tehtävän ravissa. Tamma kulki hienosti kootussa muodossa ja silti piti yllään reipasta ja tahdikasta ravia. Pyysin tekemään pysähdykset aina keskihalkaisijan kohdalla ja muistutin muutamaan otteeseen miten tärkeää oli ennakoida pysähtymistä hevoselle, jottei vain yhtäkkiä pyydä sitä kerralla pysähtymään. Aluksi Ninni ei vain meinannut pysyä aloillaan, sillä kun ohjien vetoa seurasi aina myötäys, niin myötäyksen aikana tammaneiti ei vain meinannut malttaa pysyä paikallaan, joten tätä jouduimme muutamaan otteeseen treenaamaan ennen kuin Ninnin kärsivällisyys riitti ja se ymmärsi että eteenpäin ei menty ennen ratsastajan apuja.

Laukassa sitten otettiin mukaan vastalaukat. Koska muuten laukka oli koko ajan täysin hallittua niin siihen ei tarvinnut kummemmin puuttua. Lyhyen sivun keskellä neuvoin pysäyttämään Ninnin ja nostamaan sillä vastalaukan. Tämä tuotti muutamat kerrat hankaluuksia, sillä kun mentiin vasemmassa kierroksessa niin vasen laukka oli neidolle lähes automaattinen. Seuraavan kerran piti pysähtyä keskelle tehtävää ja vaihtaa laukka oikeaksi. Pysähdykset menivät aika hyvin, vaikka välillä Ninni olisi mieluusti jatkanut matkaansa ilman stoppia. Loppu tunnista suomenhevonen kuitenkin älysi alkaa kuuntelemaan yhä paremmin selässä istujaansakin, joten en voinut muuta kuin kehua ratsukkoa. Tehtävä nimittäin meni lopuksi niin hyvin ettei oma roolini ollut enää neuvojana, vaan enemminkin vain katsojana.

Kouluvalmennus 09.01.2015, valmentajana Kia

Saavuin Ryövärin Ratsutilalle valmentamaan Lamiaa ja Venjamia. Päivän aiheena oli tarkoitus keskittyä ideaaliin, hallittuun muotoon ja taivutukseen eri ratsastusradan teillä. Heti alkuun ori vaikutti olevan aavistuksen leikkisällä tuulella. Se hötkyili hieman alkuraveissa ottaen ylimääräisiä intospurtteja ja kaivaten saman tien itse toimintaa. Kehotinkin ratsukkoa ravailemaan huolellisesti molempiin suuntiin, muodostamaan itsenäisesti useampia voltteja ja tekemään pidätteitä sekä pysähdyksiä, jotta hevonen saataisiin palautettua takaisin maankamaralle. Venjamin pölläily ei venähtänyt kummoisen mittaiseksi, sillä pian se jo herkistyikin mukavasti avuille ja muisti jälleen keskittymiskykynsä olemassaolon.

Varsinaiset tehtävät aloitimme loivilla kiemuraurilla molempiin suuntiin. Orin eteenpäinpyrkimys oli mallikasta ja päättäväistä, eikä toivomisen varaa juuri syntynyt. Seuraavaksi harjoittelimme ympyrän leikkaamista, jolloin ympyrän suunta vaihtui joka kerralla. Siinä orilta vaadittiinkin huomattavasti pienemmässä tilassa liikkumista, taipumista molempiin suuntiin ja vikkelämpää hoksottimien pelittämistä. Vasempaan kierrokseen sen oli hankalampi mukautua ja Lamia joutui tekemään enemmän töitä. Neuvoin häntä hidastamaan hiukan orin tahtia, pitämään paremman tuntuman ulko-ohjalla ja tekemään huomattavampia pidätteitä sisäkädellä. Vasemmasta kyljestään kankea Venjami paransikin suoritustaan hetkessä. Muutaman onnistuneen leikkaamisen jälkeen otimme väliin suoristusharjoituksia keskihalkaisijalla. Ori säilytti mainiosti jämptin asentonsa koko suoran ajan, eikä herpaantunut hetkeksikään.

Loppuun otimme vielä ihan perustyöskentelyä pääty-ympyröillä laukassa keskittyen temponvaihteluihin. Nämä harjaantunut hevonen selvitti rennolla tuntumalla ja vaikuttavassa muodossa. Kaiken kaikkiaan ratsukon esitys oli tämänpäiväisen osalta oikein hyvä ja tasapainoinen, kunhan Venjamin vain sai irti alkuhötinöistään ja paneutumaan työntouhuun.

Kouluvalmennus 08.01.2015, valmentajana Linnea VRL-11725

Ennen kuin jättäisin Ryövärin ratsutilan taas hetkeksi taakseni, niin kävin valmentamassa aamulla vielä Mörrin Venjami nimistä suomenhevosoria. Lamia ja Venjami olivat jo maneesissa verryttelemässä minun saapuessa paikalle. Venjami liikkui terhakkaasti eteenpäin, mutta Lamian mukaan se tuntui tänään varsin vinolta ja jäykältä. Varsinkaan oikeaan kierrokseen ori ei meinannut taipua kunnolla, joten valmennuksen alettua pyysin ratsukkoa tulemaan kolmikaarista kiemurauraa ensin käynnissä. Halusin, että Lamia jopa ylitaivuttaisi Venjamia kaarteissa, mutta samalla piti pitää huoli, että ori liikkui reippaasti eteen. Se kun meinasi varsinkin kaarteissa hidastaa tempoa aika paljon.

Kun Venjami alkoi kulkemaan käynnissä jo ihan kivasti niin pyysin ratsukkoa tulemaan samaa tehtävää samalla tavalla ravissa. Ravissa tosin ori ei meinannut suostua taipumaan melkein lainkaan, joten näytin Lamialle nostavan ohjasotteen, jonka ansiosta saimme Venjamin taipumaan oikeallekin. Tämän jälkeen seurasi myötäys ja pian Venjami oppikin odottamaan taipumisesta tapahtuvaa palkkiota;myötäystä, tyytyväisenä.

Laukassa kolmikaarinen kiemuraura sujui jo niin hyvin, että oli sitten mukava lopetella hyvin onnistuneisiin suorituksiin.

Kouluvalmennus 30.04.2014, valmentajana Julia

Ruunikko sukkajalka vaikutti rehdiltä tapaukselta, vaikkakin välillä ori saattoi jäädä empimään ristiriitaisia apuja. Venjami taipui kuitenkin heti alussa nätisti ympyröillä, vaikkakin hitusen laiskahkosti. Pyysinkin ratsastajaa vähän pidentämään ravia, jolloin ori alkoi liikkua jo paljon elastisemmin ja ratsukon menoa oli ilo katsella.Aloittelimme helpoilla, loivilla kiemuraurilla, joissa Lamia sai todella pistää Venjamiin vauhtia, että ravi pyöri tehtävän aikana. Toiseen suuntaan vaihtaessa orii oli jo ymmärtänyt tehtävän idean ja polki tahdikkaasti allensa.

Venjamin kääntyessä näppärästi kiemuraurilla vaihdoimme askellajin takaisin käyntiin ja tehtävän astetta vaikeampaan. Pitkillä sivuilla tehtiin vuoronperään sulku- ja avotaivutuksia, ja minun komentaessa suunta vaihdettiin takaosakäännöksellä sekä toiseen suuntaan vuorostaan etuosakäännöksellä! Ensimmäisellä kerralla ratsastajallakin taisi mennä sormi suuhun, ratsusta puhumattakaan! Kunhan Lamia sai tehtävän sisäistettyä, Venjamikin tajusi koulukiemuroiden erot ja kiersi etuset takasillaan ja takaset etusillaan käännöksissä kuin vanha tekijä.Avotaivutus oli oriille vaikeus ravissa, joten pyysinkin Lamiaa hieman kokoamaan ravia, jolloin ruunikko lopetti hätäilynsä ja alkoi polkea etusillaan omaa sisäuraa. Sulkutaivutukset olivat herralle helpompia, vaikka toisin oisi voinut luulla.

Lopputunnista kokeilimme laukanvaihtoja lävistäjällä ihan muutaman kerran, jotka orii jo taitoi ja vaihtoi laukkaa lennokkaasti.Venjami pärski ja venytteli kaulaansa tyytyväisen oloisena loppuraveissa. Kehuinkin Lamialle oriin nöyrää yritteliäisyyttä, jonka ansiosta ratsukon yhteistyö oli lähes moitteetonta, heti kun nuori orii jaksoi keskittyä.

Estevalmennus 25.04.2014, valmentajana Scarlett L.

Tänään valmennukseeni saapui Lamia komealla suomenhevosherrallaan Mörrin Venjamilla. Ruunikko vaikutti hieman häsläävältä kaverilta kun tarkkailin sen menoa alkuverryttelyiden aikana. Kyllähän se näytti kuuntelevan ratsastajaansa herkeämättä, mutta nuori hevonen on aina nuori hevonen ja sen keskittyminen ei aina riittänyt ihan kaikkeen. Varsinkaan pieniin virheiden korjailuun ratsastajan pyynnöstä. Ori kuitenkin liikkui eteenpäin reippaasti ja vielä ihan hienostikin pyöreänä ja askel joustavana.

Tänään valmennuksessa päätin laittaa ratsukon treenailemaan pitkää estelinjaa, jossa yhteensä oli kolme estettä. Estekorkeus ei olisi tänään kovia huumaavaa, vaan tarkoituksena oli löytää sopiva tahti esteiden väliin. Ensimmäisen esteen jälkeen piti saada väliin 4 laukka-askelta kun taas seuraavaan väliin piti saada jo 5. Alkuun Venjami vähän tuntui olevan hämillään koko asiasta, mutta kun asia selkiintyi herrallekin niin välit suijuivat vallan mainiosti, vaikka kaahailu olisi ollut välillä paljon makoisampaa. Ori näytti olevan herkkä pohjeavuille, mutta näytti painavan hieman kädelle. Muutaman hypyn jälkeen asia kuitenkin korjaantui kun herran silmiin saatiin uutta pilkettä.

Lopuksi Lamia joutui enemmän pidättämään Venjamin menoa, kuin antamaan eteen haluavia apuja. Ihan hyvä niin. Orin kärsivällisyys oli vain välillä tiukassa, mutta hyvän ratsastajan alla sai hevonenkin uutta tuntumaa hyppyihin.